Aluekehittäminen hyvinvoinnin luojana ja sosiaalinen kestävyys sitä turvaamassa

Aluekehittämisellä on suuri rooli nuorten hyvinvoinnin luomisessa.  Aluekehittämisen tavoitteena on luoda muutosta, joka lisää alueiden elinvoimaa ja alueen ihmisten hyvinvointia. Oikeastaan siis yksi sen tavoitteista on turvata ja luoda hyvinvointia ja aluekehittäminen onkin tiukasti kietoutunut hyvinvointiin.

Miten sosiaalinen kestävyys sitten liittyy tähän kaikkeen? Kestävyysajattelu on noussut keskeiseksi käsitteeksi yhteiskunnallisessa toiminnassa ja se oikeastaan ohjaa kaikkea toimintaa laajemmin kuin ehkä ymmärretään. Ekologinen kestävyys on kuitenkin sen näkyvin ulottuvuus ja haluankin siksi tuoda aluekehittämisen näkökulmasta esiin hyvinvointiin vaikuttavaa sosiaalista kestävyyttä, joka puhutti nuoria myös Nuorten hyvä elämä -tutkimushankkeen ryhmähaastatteluissa.

Sosiaalisen kestävyyden käsite on muita kestävän kehityksen ulottuvuuksia epäselvempi ja se on saanut tutkimuskirjallisuudessa monia eri muotoja ja myös sen roolista ekologisen kestävyyden tukijana ja itsenäisenä ulottuvuutena on erilaisia näkemyksiä. Yksi tapa kuvata sosiaalista kestävyyttä on ihmisten elämänlaatua turvaavana kehityksenä, joka antaa saman mahdollisuuden myös tuleville sukupolville. Sosiaalinen kestävyys turvaa niin perustarpeita, kuten asumista ja ruoan saantia, mutta myös ylempiä tarpeita, kuten osallisuutta.

Sosiaalinen kestävyys aluekehittämisessä

Kestävyysajattelu on yksi keskeisistä tavoitteista Suomen aluekehittämisen ohjelmassa. Tässäkään yhteydessä kestävyyttä ei kuitenkaan tule ajatella vain rajoittuneesti ympäristönäkökulmaa käsitteleväksi kestävyydeksi, vaan alueiden kestävyyttä arvioitaessa myös huomioitava sosiaalinen kestävyys. Aluekehittämispäätökseen sisältyvät sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta erityisesti kestävä yhdyskuntakehityksen ja toimivien yhteyksien painopiste ja osallisuuden ja hyvinvoinnin sekä eriarvoistumisen ehkäisyn painopisteen. 

Aluekehittämispäätöksessä edellytetään kehitystä, joka lisää osallisuutta ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta. Hyvinvoinnin merkitystä alueen elinvoiman luomisessa on korostettu kyseisen painopisteen yhteydessä. Hyvinvointi tässä yhteydessä on määritelty mahdollisuudeksi toimia yhteiskunnan jäsenenä sekä resursseina ja mahdollisuuksina turvata hyvä elämä itselle ja läheisilleen.

Hyvinvoinnilla aluekehittämissuunnitelmassa tarkoitetaan sekä opiskelu-, työ- ja toimintakykyä että mahdollisuutta hakeutua opiskelemaan työelämään ja opintoihin, osallistua harrastustoimintaan ja kehittää ihmissuhteita. Hyvinvoinnin saavuttamisen keinoina ovat väestöryhmien ja alueiden erojen tasaaminen ja yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen.

Sosiaalinen kestävyyden mukaisesti aluekehittämisen ohjelma edellyttää asukkaiden osallistamista aluetta koskevaan päätöksentekoon ja kehittämiseen, joten myös aluekehittämiseen on otettava asukkaat mukaan. Myös nuoret tulisi ottaa mukaan aluetta koskevaan päätöksentekoon. Tuttavapiirissäni on herännyt laaja huoli siitä, että alueiden päättäjät edustavat vanhempaa ikäluokkaa ja sen seurauksena nuoria ei tulla riittävästi huomioimaan alueiden kehityksessä.

Osallisuuden ohella kehittämispäätöksessä yhteisöllisyyden nähdään yhtenäistävän ihmisiä ja luovan näin hyvinvointia. Nuorten kannalta nämä tavoitteet voivat tarkoittaa esimerkiksi yhdenvertaisen koulutuksen turvaamista ja työelämään siirtymisen helpottamista. Vaasa esimerkiksi tarjoaa nuorille ja korkeakouluopiskelijoille laajan valikoiman kesätyömahdollisuuksia, joiden avulla työelämään siirtyminen voi olla helpompaa.

Kestävät alueet edellyttävät aluekehittämispäätöksen mukaan myös eri ikäisten ihmisten hyvinvoinnin huomioimista. Tämä tarkoittaa, että aluekehittämisessä ei oteta huomioon vain sitä, mikä yleisesti lisää ihmisten hyvinvointia, vaan on huomioitava myös eri ikäryhmien erilaiset tarpeet. Nuorison kohdalla on arvioitava, mitkä tekijät juuri nuorison hyvinvoinnille ovat erityisen tärkeitä.

Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta kestävän yhdyskuntakehityksen ja toimivien yhteyksien painopisteen tärkeä tavoite parantaa eri-ikäisten ihmisten arjen sujuvuutta. Erityisesti tavoitellaan toimivia kulkuyhteyksiä, jotka Agenda 2030 tavoitteen 11 mukaan tulisivat olla turvallisia, edullisia, saavutettavia ja kestäviä. Näen itse, että hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat nuorille liikkumisen kouluun, työpaikalle, harrastuksiin ja tapaamaan ystäviä, eli moniin toimintoihin, jotka voivat lisätä nuorten hyvinvointia.

Hyvinvointi Vaasan strategiassa

Vaasan kaupunki on uudessa vuosille 2022–2025 sijoittuvassa strategiassaan nostanut yhdeksi alueen elinvoiman kärjeksi hyvinvoinnin ja nimennyt hyvinvoivat asukkaat menestyksen tekijäksi. Alueen kehittämisessä hyvinvointi on huomioitu monin tavoin, muun muassa osallisuutena, kaikenikäisille tarjottavilla peruspalveluilla ja viihtyisänä ympäristön kehittämisenä.

Nuoret kaupungin strategiassa on erityisesti huomioitu koulutuksen kehittämisen ja turvaamisen näkökulmasta ja harjoittelupaikkojen lisäämisenä. Strategia pitkälti sisältää niitä tekijöitä, joita aluekehittämispäätöksellä määritellään.

Sosiaalinen kestävyys osana suurempaa kokonaisuutta

Aluekehittäminen pyrkii siis monin tavoin luomaan hyvinvointia ja huomioimaan myös nuoret tässä kehityksessä. Jos aluekehittämistä tarkastellaan näin sitä ohjaavien ohjelmien ja taustalla vaikuttavien arvojen näkökulmasta, aluekehittämistä tehdään ihmisten hyvinvoinnin eteen. Eri ikäluokkien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan kehittämispäätöksessä määritellä tarkemmin, vaan tarkemmat painopisteiden valinnat tehdään alueilla.

Aluekehittämisessä kyse on aina arvovalinnoista, joka tarkoittaa sitä, että aluekehittämisessä on tehtävä valinta nuorten hyvinvoinnin huomioimiseksi, vaikka tietynlaiset raamit siihen suuntaan ohjaavatkin. Nuorten hyvä elämä -hanke tulee varmasti myös tuottamaan nuorten hyvinvoinnin tekijöistä sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää aluekehittämisessä ja näin huomioida paremmin nuorten tarpeet.

Vaikka tämän kirjoituksen oli tarkoitus tuoda esille sosiaalisen kestävyyden roolia aluekehittämisessä ja sen hyvinvointia luovassa merkityksessä, ei kuitenkaan tule unohtaa myöskään kestävyyden muita ulottuvuuksia. Taloudellisella ja ekologisella kestävyydellä on myös omat roolinsa hyvinvoinnin turvaamisessa, sillä koko kestävyysajattelun perimmäisenä tarkoituksena on turvata nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään.

Kirjoittaja:

Inka Sipura

Aluetieteen maisteriopiskelija Vaasan yliopistosta

Nuorten hyvä elämä -hankkeen nuori lähettiläs

Lähteet:

Jovovic, R., Draskovic, M., Delibasic, M., & Jovovic, M. (2017). The concept of sustainable regional development – institutional aspects, policies and prospects. Journal of International Studies, 10(1), 255–266. doi:10.14254/2071-8330.2017/10-1/18

Sotarauta, Markku. (2015). Aluekehittämisen kehityskaari Suomessa ja peruskäsitteet. Teoksessa I. Karppi (Toim.), Governance: Hallinnan uusia ulottuvuuksia (s. 215–230). Tampere: Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu.

Työ- ja elinkeinoministeriö. (16.06.2020). Aluekehittämispäätös 2020–2023: Kestävät ja elinvoimaiset alueet. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-516-4

UN General Assembly (21.10.2015). Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development.

Åhman, e. a. (2013). Social sustainability - society at the intersection of development and maintenance. Local Environment, 18(10), 1153–1166. doi:10.1080/13549839.2013.788480

Vaasan kaupunginvaltuusto. (14.02.2022). Vaasa kaupungin strategia 2022-2025, luonnos kv 14.2.2022 [diaesitys]. Noudettu 18.02.2022 osoitteesta https://tweb.vaasa.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=1169666&version=0