Julkaisut
Hankkeen raportti on julkaistu
Yli puolet 20–29-vuotiaista (53 %) kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Nuorten tavoitteet elämälle ovat perinteisiä. Toiveiden kärjessä ovat parisuhde, mielekäs työ, toimeentulo, hyvinvointi ja läheiset ystävät. Alle 40 prosentille lasten saanti on tärkeimpien tavoitteiden joukossa.
Lue koko raportti tästä.
Tutkimustulokset lyhyesti infograafina tästä.
Enemmistö (63 %) nuorista aikuisista kokee turvallisuuden tunteensa heikentyneen Ukrainan sodan seurauksena. Nuoret naiset (75 %) kokevat näin selvästi useammin kuin samanikäiset miehet (53 %). Valtaosa nuorista aikuisista (77 %) pitää mielenterveysongelmia nuorten pahoinvoinnin pääsyynä. Kolmasosa kokee elämänsä merkityksettömäksi ja pelkää yksinäisyyttä.
Tulokset selviävät Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen loppuraportista. Nuorten aikuisten ilon- ja huolenaiheita tutkittiin kyselyllä ja ryhmähaastatteluilla. Raportti sisältää myös nuorten näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta ja uutta tietoa koronapandemian ja Ukrainan sodan heijastuksista.
Hankkeen toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimus. Työtä ovat tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska Kulturfonden, STTK ry, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Vaasan kaupunki, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Väinö Tannerin säätiö ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto. Hanke on toteutettu nuoria aikuisia osallistaen. Koko maata koskevan aineiston lisäksi hankkeessa on kerätty myös alueellista tietoa Vaasasta, Oulusta ja Helsingistä.
Nuoret toivovat kohtuullisuutta, monet kokevat syrjintää
Tutkimukseen haastatellut nuoret kokevat pärjäämisen pakkoa. Vaatimusten ristipaineessa he toivovat työelämältä kohtuullisuutta. Haastatellut maahanmuuttajataustaiset nuoret sekä fyysisesti vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret kokevat syrjintää arjessaan.
Nuorten mielestä Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien ehdoilla
Valtaosa nuorista aikuisista (62 %) ajattelee, että Suomen tulevaisuutta pitäisi rakentaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varaan. Nuoret kokevat kysely- ja haastatteluaineistojen perusteella, että Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien sekä valta- ja talouseliitin ehdoilla. Puolet nuorista (51 %) kokee, ettei heitä ole kuunneltu riittävästi korona-ajan päätöksenteossa. Nuorten mielestä vammaisten, nuorten ja maahanmuuttajien ääni kuuluu yhteiskunnassa liian vähän.
Osa haastatelluista kyseenalaistaa sukupolvien välisen solidaarisuuden ja kokee pettymystä vanhempien sukupolvien toimintaan.
Koronalla on ollut kielteisiä ja myönteisiä seurauksia
Enemmistö (82 %) nuorista aikuisista arvioi, että korona on lisännyt heidän ikäryhmänsä pahoinvointia. Vajaa puolet (44 %) kokee, että korona on heikentänyt heidän tulevaisuudenuskoaan. Toisaalta osa nuorista pitää myönteisenä koronan tuomaa etäopiskelua, uusia harrastusmahdollisuuksia ja oman elämän arvostuksen vahvistumista.
Nuorilla on maanpuolustustahtoa
Noin puolet nuorista (47 %) olisi sodan syttyessä valmis puolustamaan Suomea asein. Miehistä näin ajattelee valtaosa (63 %) ja naisista vajaa kolmasosa (29 %). Valtaosa nuorista (79 %) olisi valmis Suomen puolustamiseen muutoin kuin aseellisesti. Tulokset ovat linjassa muiden tuoreiden kyselyiden kanssa.
Puolet nuorista aikuisista (49 %) kokee, että asevelvollisuuden pitäisi koskea kaikkia Suomen kansalaisia sukupuoleen katsomatta. Eri mieltä asiasta on 38 prosenttia. Miehistä yhtäläistä asevelvollisuutta kannattaa yli puolet (58 %) ja naisista reilu kolmasosa (38 %).