Nuorten ääni kuuluviin

Nuorten ääni kuuluviin  

Nuorten osallisuus on keskeinen yhteiskunnallinen tavoite. Tämän tavoitteen toteutumista haastaa kulttuuriimme iskostunut käsitys siitä, että nuoret ovat vasta matkalla täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Tämän kulttuurisen käsityksen perusteella nuoruuteen liitetään keskeneräisyys suhteessa aikuisuuteen. (Mm. Honkatukia ym. 2020.) Näin ymmärrettynä myös nuorten mielipiteet heitä koskevista asioista voivat jäädä alisteisiksi vanhempien ikäluokkien näkemyksille. 

Nuorten näkemysten aito huomiointi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on tällä hetkellä erityisen tärkeää. Asiantuntijoiden keskuudessa ollaan varsin yksimielisiä siitä, että nuoret kuuluvat koronasta pahiten kärsineisiin väestöryhmiin. Moni on joutunut elämään pitkään eristyksissä ja jättämään väliin tärkeät sukupolvikokemukset, kuten valmistujaiset ja koulujen päättäjäiset. Koronan aiheuttamia vaurioita terveyteen, toimeentuloon ja sosiaalisiin suhteisiin paikataan vielä kauan. 

Työtä nuorten äänen kuulemiseksi ja esiin nostamiseksi on tehty jo paljon. Tämä on helppoa ymmärtää, sillä elämme ajassa, joka korostaa aktiivisuuden ja osallistumisen merkitystä. Itse asiassa pyrkimys kansalaisten osallisuuden edistämiseen näyttäytyy maassamme niin vahvana, että voidaan puhua jopa “osallistavasta dogmasta” (Meriluoto 2018). Kiistanalaisempaa on sen sijaan se, millä toimenpiteillä osallisuuteen tulisi pyrkiä. Hyvää tarkoittavien toimintamallien vaarana on näennäisen osallisuuden rakentaminen.  

E2 Tutkimuksen Nuorten hyvä elämä -tutkimushankkeessa kehitämme tapoja nuorten osallisuuden edistämiseen. Jatkamme aiemmin tehtyä työtä osallisuuden eteen yhdessä  nuorten kanssa. Ajattelemme, että tähän työhön saa parhaiten välineitä nuorilta itseltään. Nuorilla on aktiivinen rooli koko hankkeen ajan. He eivät ole yksinomaan tutkimuksemme tiedonantajia vaan myös toteuttajia.  

Nuoret ovat olleet keskeisesti mukana jo hankkeemme suunnittelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tutkimuskysymyksissä näkyy nuorten kädenjälki. Nuorten näkemykset kuuluvat myös haastattelukysymyksissä, jotka ohjaavat tutkimuksemme aineistonkeruuta. Kysymme asioita, joita nuoret pitävät tärkeinä.  

Keräämme aineistoa jalkautumalla erilaisissa elämäntilanteissa olevien nuorten pariin. Olemme vastikään kohdanneet noin kolmekymmentä oululaista nuorta. Jatkamme pian tätä työtä Helsingissä ja Vaasassa. Kuulemme nuorten mielipiteitä ja tarjoamme heille tilaa ilmaista näkemyksiään vapaasti. Oulusta saamiemme kokemusten perusteella nuoret kyllä tekevät näin, kun heillä on siihen mahdollisuus.   

Varmistamme, että nuorilta saamamme tieto leviää laajalle. Ajattelemme, että tämä tieto auttaa kehittämään Suomea hyväksi ja kestäväksi paikaksi elää erilaisille nuorille. Kehitystyö ei kuitenkaan onnistu, jos tieto jää hankkeen sisäiseksi. Siksi suunnittelemme ja toteutamme tiedon jakamista yhteistyössä nuorten kanssa. Tämä yhteistyö antaa välineitä laajaan tiedon jakamiseen ja varmistaa sen, että nuorilta saamamme  tieto on heidän itsensä käytettävissä. 

Luotamme siihen, että opimme nuorilta keinoja edistää heidän osallisuuttaan. Autenttinen osallisuus ei voi toteutua, jos sen lähtökohdat määritellään nuorten puolesta. Nuorilta oppimalla pääsemme myös itse osallisiksi tietoon, jota emme muilla keinoin voi saada. Tehtävämme on jakaa näitä oppeja eteenpäin ja varmistaa, että nuorten ääni kantaa niin pitkälle kuin mahdollista.  

Eija Eronen

Tutkimusassistentti

E2 Tutkimus

Kirjallisuus 

Honkatukia, Päivi, Kallio, Jenni, Lähde, Miia & Mölkänen, Jenni (2020) Omana itsenä osa yhteiskuntaa – Itsenäistyvät nuoret aikuiset kansalaisina. All-Youth-tutkimushanke ja Punaisen ristin nuorten turvatalo.  

Meriluoto, Taina (2018) Making experts-by-experience: Governmental ethnography of participatory initiatives in Finnish social welfare organisations. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.